Mikä on oikea uskonto?

Katsoimme eilen tanskalaisen leffan nimeltään "To verdener".



"To Verdener" kertoo tosipohjaisen tarinan nuoresta Jehovan todistaja naisesta, joka rakastuu liikkeen ulkopuoliseen mieheen. Hän joutuu uskonyhteisössään vaikeuksiin ja dramaattisten valintojen eteen.
Elokuvassa on totuudenmukaisesti kuvattu millaisia seurauksia sillä on, jos kyseenalaistaa liikkeen tulkintojen moraalisuuden ja oikeellisuuden.
Elokuva on ollut kotimaassaan Tanskassa suuri arvostelu- ja yleisömenestys (yli 320 000 lippua myyty) ja se on valittu Tanskan ehdokkaaksi parhaan vieraskielisen elokuvan Oscarin saajaksi."

Elokuvaan pystyi hyvin samaistumaan, koska täällä Pohjois-Pohjanmaalla on paljon lestadiolaisia. On kauheaa, miten perhe ja ystävät hylkäävät sen, joka jättää lahkon ja alkaa ajattelemaan omilla aivoillaan. Miksi juuri heidän uskontonsa olisi se oikea? Kaikissa uskonnoissa on yksi tärkein sana ja se on RAKKAUS.

Oma käsitykseni tästä elämänkaikkeudesta on se, että olemme kaikki "yhtä". Uskon inkarnaatioon ja karmaan. Uskon siihen, että miten kohtelet toisia se tulee sinulle samalla tavalla myös takaisin. Minun Jumalani ei ole tuomitseva, vaan rakastava. Tämäkin on vain minun mielipiteeni.

"Älä usko mihinkään riippumatta siitä, mitä olet lukenut tai joku on sanonut, vaikka olisin itse sen sanonut, ellei se sovi perusteisiisi ja omaan terveeseen järkeesi. -Buddha-"

To verdener elokuvan traileri:
http://www.youtube.com/watch?v=tsOR9rqCVwM

Flight

Katsoimme eilen Viaplaylta leffan Flight. Suosittelen, pitkästä aikaa hyvä leffa :)

"Robert Zemeckisin uusi elokuva Lento on toiminnallinen trilleri ja kiehtova mysteeritarina erikoisen lento-onnettomuuden syistä ja seurauksista.

Oscar-voittaja Denzel Washington näyttelee kokenutta lentokapteenia Whip Whitakeria, josta tulee kansallissankari yhdessä yössä. Hän onnistuu kuin ihmeen kaupalla tekemään vaikean pakkolaskun ja pelastamaan kymmenien ihmisten hengen.

Onnettomuuden jälkeen Whitakeria juhlitaan sankarina, mutta pian tapahtumista paljastuu yksityiskohtia, jotka herättävät enemmän kysymyksiä kuin antavat vastauksia. Mistä tai kenestä onnettomuus todella johtui, ja mitä lennolla oikeastaan tapahtui?"

 

Elokuvan traileri: https://www.youtube.com/watch?v=xnVNNR6CEOE

Calvary

Katsottiin eilen mielenkiintoinen leffa Calvary, jonka tapahtumat sijoittuivat Irlantiin. Leffa laittoi miettimään kirkon asemaa, Jumalaa ja ihmisen eloa yleensä.

Genret: Komedia, Draama
Valmistusvuosi: 2014
Pituus: 100 min
Ohjaajat: John Michael McDonagh
Käsikirjoittajat: John Michael McDonagh
Pääosanäyttelijät: Aidan Gillen, Brendan Gleeson, Chris O´Dowd, Dylan Moran, Isaach De Bankolé, Kelly Reilly
Maat: Irlanti, Iso-Britannia

"Hyvän miehen piinaviikko

Pienessä irlantilaiskaupungissa toimiva katolilaispappi Isä James (Brendan Gleeson) saa kuunnella, kuinka rippituoliin istahtanut seurakuntalainen ilmoittaa tappavansa hänet. Mies on murhanhimossaankin sen verran armelias, että antaa Isä Jamesille viikon aikaa asioidensa järjestelemiseen. Tästä hetkestä käynnistyy Calvary, joka on kiehtova sekoitus ihmissuhdedraamaa, jännäriä, hengellistä pohdiskelua ja mustaa huumoria.

Kuolemantuomio niskassaankin Isä James jatkaa työtään ja samalla katsojalle tarjoillaan melkoinen kattaus pikkukaupungin omaperäistä väkeä. Ateisti lääkäri, katkeroitunut pubinpitäjä, omalaatuinen teurastaja ja hänen kevytkenkäinen ex-vaimonsa, siirtolaisena Afrikasta saapunut automekaanikko sekä omahyväinen miljonääri arvostavat kaikki omalla tavallaan aidosti hyvää tarkoittavaa Isä Jamesia. Kun siloista pintaa hivenen rapsuttaa, niin jokainen heistä on myös valmis hieromaan rantahiekkaa pappismiehen kasvoille. Oman mausteensa tuo pappilassa Jamesin työtoverina hääräävä idealisti pappi Isä Leary (David Wilmot), jota sen enempää kaupunkilaisten kuin Isä Jamesinkaan on vaikea ottaa vakavasti.

James luovii eteenpäin pedofiiliskandaalien ryvettämän kirkon maineen, pikkukaupungin moraalisen rappion ja oman menneisyytensä ristiaallokossa. Entisessä elämässään hän on ollut naimisissa (Kelly Reilly), mutta ryhtynyt papiksi vaimonsa kuoltua. Liitosta syntynyt tytär saapuu parahiksi kotimaisemiin parantamaan omia haavojaan sekä parsimaan kolhiintunutta isä-tytär –suhdetta kasaan. Monikerroksisen tarinan taustalla katsoja saa puntaroida, kuka on tappouhkauksen takana.

Calvaryn on sekä ohjannut että käsikirjoittanut irlantilainen John Michael McDonagh, jonka debyyttiohjaus oli 2000-luvun alussa nähty mielenkiintoinen Ned Kelly. Muutama vuosi sitten mies löi hynttyyt yhteen Brendan Gleesonin kanssa ja yhteistyön hedelmänä syntyi hirtehisen hauska The Guard. Calvaryssa kaksikon yhteispeli toimii yhtä hienosti. McDonaghin käsikirjoitus tarjoilee napakkaa dialogia ja miehen ohjaustyö pitää tarinan hyvin kasassa alusta loppuun asti. Gleeson tekee loisteliaan roolityön pappismiehenä, jolta löytyy patenttivastausten ja kirjaviisauden sijasta elämänmakuisia ajatuksia ja näkemyksiä.

 
Gleesonin vanavedessä muukin näyttelijäkaarti tekee vahvaa työtä, erityisesti Kelly Reilly Isä Jamesin tyttärenä säväyttää. Myös Aidan Gillen kyynisen lääkärin roolissaan on hyvä. Tuotantotiimin kauttaaltaan onnistunut suoritus täydentyy Larry Smithin kauniilla kuvauksella ja Patrick Cassidyn hienolla musiikilla.

Hyvän miehen piinaava viikko kohti loppuratkaisua etenee katsojan kannalta miellyttävän jouhevasti ja lautasella on tarjolla sopivalla sekoituksella huumoria ja tragediaa. Calvary on mallikas lisä McDonaghin perheen työlistalle. John Michaelin velipoika Martin kun on ohjannut elokuvat Kukkoilijat (2008) ja Seitsemän Psykopaattia (2012)."